RASKAAN HISTORIAN ARKISTO

Ensimmäinen kirjattu — tai ainakin myöhemmin itse kirjattu — työmaa. Suomalaisten haalaajien tehtävänä oli testata, kuinka monta miestä tarvitaan siirtämään sinikiviä sateessa, mudassa ja täysin ilman hyväksyttyä nostosuunnitelmaa. Lopputuloksena syntyi Stonehenge, koska purkua ei enää saatu budjettiin.

Työmaa valmistui ympyräksi, koska kukaan ei muistanut, mihin suuntaan poistumistie oli.

Porukka toimitti kalkkikivilohkareet paikalle telaradoilla, kelkoilla ja menetelmällä, jota nykyisin kutsuttaisiin vähintään kuudeksi eri työturvallisuusrikkomukseksi. Pyramidin huippukivi nostettiin perjantaina hieman ennen työajan päättymistä, mistä johtuu sen lievä kiireen tuntu.

Rakennus luovutettiin tilaajalle ilman takuukorjauksia. Se on pysynyt pystyssä tähän asti.

Ahvenanmaa löytyi alun perin Afrikan länsirannikolta ylimääräisenä saariryhmänä. Se päätettiin siirtää Itämerelle, koska saaristolle oli Suomessa selvä logistinen tarve. Reitti kulki mantereen halki, Ruotsin yli ja Norjan vuonojen ohi. Siirto kesti vuosia, ja osa saarista putosi matkalle. Niitä kutsutaan nykyisin Tanskan saariksi.

Projektin suurin haaste ei ollut massa vaan se, että saaristo pyrki koko ajan kellumaan väärään suuntaan.

Kun puutarhojen ylemmät terassit alkoivat kallistua, paikalle kutsuttiin suomalainen tunkkausryhmä. Rakenteet saatiin suoraan, mutta kastelujärjestelmän paluuputki jäi vahingossa korkeimmaksi kohdaksi. Tästä alkoi maailmanhistorian ensimmäinen ikuinen ilmausongelma.

Pronssinen härkä piti siirtää palatsin keskuspihalle. Työ tehtiin yöllä, koska tilaaja oli unohtanut hakea luvan. Patsas saatiin paikalle, mutta kuljetusreitti oli niin mutkikas, että sitä alettiin myöhemmin kutsua labyrintiksi.

Haalausryhmä vastasi puuhevosen viimeisestä siirrosta kaupungin porttien läpi. Tilaajan mukaan kuorma oli tyhjä. Painoasiakirjoissa oli kuitenkin useiden tonnien selittämätön ero. Ryhmä kirjasi poikkeaman, mutta koska kuorma mahtui portista, työ hyväksyttiin.

Massiiviset pronssiovet nostettiin paikoilleen kahdella puupalkilla, yhdellä vastapainolla ja erittäin määrätietoisella huudolla. Ovet toimivat hyvin, mutta niiden saranat rasvattiin oliiviöljyllä niin perusteellisesti, että koko kortteli tuoksui salaatilta vuosikymmeniä.

Portti rakennettiin ensin väärään kaupunginosaan. Sen purkamisen sijaan suomalaiset siirsivät koko portin yhtenä kappaleena. Siniset laatat säilyivät ehjinä, mutta kolme leijonakuviota kääntyi kuljetuksessa väärään suuntaan. Niitä väitettiin myöhemmin tarkoitukselliseksi symboliikaksi.

Ensimmäisen maratonin lähtörakennelma jäi liian kauas maalista. Haalaajat siirsivät sitä lähemmäs, mutta juoksija ehti lähteä ennen siirron valmistumista. Tästä syntyi nykyinen kilpailumatka, joka on edelleen hieman pidempi kuin kenenkään mielestä olisi tarpeen.

Marmoripalkit nostettiin Akropoliille ilman nosturia, mutta poikkeuksellisen hyvällä kahvitaukojärjestelmällä. Yksi palkki jätettiin tarkoituksella hieman vinoon osoittamaan, että rakennus on käsintehty.

Kolossin toinen jalka oli valettu väärään mittaan. Suomalaisten tehtäväksi tuli nostaa koko patsas yhdeltä puolelta ja lisätä alle pronssinen välilevy. Työ onnistui, mutta paikallinen meri-ilmasto ja tilaajan säästöpäätökset tekivät takuusta lyhyen.

Majakan yläosaan toimitettiin valtava kiillotettu peili. Se nostettiin käsin vinssillä, jonka välityssuhde oli niin hidas, että noston aikana ehti syntyä kaksi uutta hallitsijasukua.

Egyptistä tuodut obeliskit saatiin pystyyn suomalaisella menetelmällä: paljon köyttä, vähän matematiikkaa ja yksi henkilö, joka huusi koko ajan ettei kukaan saa koskea mihinkään. Menetelmä on edelleen käytössä.

Kupolin painetta tasattiin väliaikaisilla kivivastapainoilla. Väliaikainen ratkaisu jäi käyttöön useiksi vuosisadoiksi, koska kukaan ei enää tiennyt, mitkä kivet kuuluivat rakenteeseen ja mitkä työkalupakkiin.

Kruunu kuljetettiin Suomenlahdelta asti erityisessä puulaatikossa. Laatikko oli niin tukeva, että itse kruunu vaurioitui vähemmän kuin kuljettajien eväät.

Pitkälaiva hinattiin talvella jäiden yli väärään vuonoon. Virhe huomattiin vasta keväällä. Tilaaja päätti säästää paluukuljetuksen ja perusti paikalle uuden kylän.

Kellot nostettiin torniin yhdellä köydellä enemmän kuin oli suunniteltu. Ylimääräinen köysi osoittautui ratkaisevaksi, koska alkuperäinen suunnitelma oli piirretty pergamentille väärin päin.

Torni alkoi kallistua jo rakennusvaiheessa. Suomalaisten tunkkausryhmä suoristi sen lähes täydellisesti, mutta tilaaja totesi vinoasennon näyttävämmäksi ja pyysi laskemaan toista puolta takaisin. Työ laskutettiin kahteen kertaan.

Kattorakenteet koottiin maan tasalla ja nostettiin kokonaisina ylös. Koska Pariisin kadut olivat kapeita, osa rakennuksesta kuljetettiin Seinellä. Yksi kattotuoli päätyi väärälle rannalle ja toimii yhä sillan alla penkkinä.

Pääportti rakennettiin ensin 14 senttiä liian vasemmalle. Koko rakenne siirrettiin yön aikana oikeaan kohtaan, jotta keisari ei huomaisi virhettä. Aamulla keisari kehui poikkeuksellisen täsmällistä asemointia.

Kun laivasto piti saada ketjun ohi, suomalaiset rakensivat teloista ja rasvatuista lankuista maareitin. Laivat vedettiin kukkulan yli yöllä. Kirjanpitoon työ merkittiin 'veneen normaali siirto, haastava alusta'.

Michelangelon Daavid siirrettiin kaupungin halki neljässä päivässä. Suomalaiset vastasivat kallistuksen hallinnasta ja siitä, ettei kukaan maininnut ääneen patsaan puutteellista suojavaatetusta.

900 työntekijää, 140 hevosta ja lukematon määrä köyttä. Suomalainen työnjohto tiivisti suunnitelman kolmeen sanaan: 'nostetaan, pidetään, lasketaan'. Operaatio onnistui, koska kukaan ei improvisoinut ennen viimeistä kymmentä minuuttia.

Palon jälkeen ehjiä rakennusosia siirrettiin ympäri kaupunkia uusiokäyttöön. Yksi kokonainen kiviseinä päätyi väärään kortteliin ja sai ympärilleen uuden talon.

Valtava Ukkoskiveksi kutsuttu graniittilohkare siirrettiin paikalle kuulalaakereita muistuttavalla järjestelmällä. Suomalaisten alkuperäinen tarjous sisälsi myös nastarenkaat, mutta niitä ei hyväksytty esteettisistä syistä.

Raskas tykki juuttui vuoristotielle poikittain. Ryhmä käänsi sen käsitaljoilla yön aikana. Aamulla tykki osoitti vahingossa oikeaan suuntaan, mistä Napoleon otti kunnian.

Uusia kivitaloja rakennettaessa suomalaiset vaativat perustuksiin 'mahdollisen myöhemmän siirron varan'. Kukaan ei tiedä, mitä tämä tarkoitti, mutta määräys teki perustuksista poikkeuksellisen vahvat.

Maailmannäyttelyn lasipalatsi rakennettiin osista ja siirrettiin myöhemmin toiseen paikkaan. Suomalaisten vastuulla oli merkitä jokainen osa. Merkinnät tehtiin lyijykynällä sateessa, joten palatsi koottiin uudelleen lähinnä hyvän tuurin ja symmetrian avulla.

Avajaisviikolla liian leveä juhlaproomu jäi hetkeksi kiinni kanavan mutkaan. Suomalaiset irrottivat sen köysillä ja lapioilla. Tapauksesta päätettiin vaieta, jotta tuleville sukupolville jäisi mahdollisuus tehdä sama virhe suuremmalla laivalla.

Ranskasta toimitettu patsas koottiin kuparilevyistä. Yksi laatikko oli merkitty 'vasen käsi', vaikka sisällä oli osa soihtua. Suomalaisten kokoonpanoryhmä ratkaisi asian toteamalla, että ylhäällä eroa ei kuitenkaan huomaa.

Viimeinen niitti jäi tavoittamattomaan kohtaan. Rigger kiipesi rakenteeseen, löi niitin paikalleen ja totesi, ettei tästä kannata tehdä numeroa. Ranskalaiset tekivät siitä silti tornin.

Telakalla tarvittiin lisää tilaa, joten kokonainen huoltorakennus siirrettiin yön aikana 40 metriä sivuun. Seuraavana aamuna kukaan ei löytänyt sitä, koska työmaan karttaa ei ollut päivitetty.

Teräsrungon palkkeja nostettiin ennätysvauhtia. Suomalaisten työryhmä toi mukanaan oman kahvipannun, joka kulki jokaisen kerroksen mukana. Rakennuksen todellinen korkeus määräytyi sen mukaan, missä vaiheessa kahvi loppui.

Ilmalaivan kiinnitysmasto tarkastettiin ja todettiin periaatteessa riittäväksi. Raportin kohta 'ei avotulta lähelle' alleviivattiin kahdesti. Raportti jäi valitettavasti väärään kansioon.

Teollisuuskoneita siirrettiin kiireellä länteen. Yksi sorvi kulki kolmella eri junalla ja saapui perille ennen omaa rahtikirjaansa.

Neuvostoliittolaiset tilasivat suomalaisilta vain yhden 'pienen tukirakenteen'. Paikalle saavuttaessa kävi ilmi, että pieni tarkoitti 267 tonnia. Työ valmistui aikataulussa, koska mittayksiköistä ei enää keskusteltu.

Saturn V:n siirtolavetan yksi rulla alkoi laahata. Suomalaisten korjausryhmä tasasi kuorman tunkkaamalla koko raketin muutaman millimetrin ilmaan. NASA kutsui toimenpidettä kriittiseksi huolloksi. Ryhmä kutsui sitä tiistaiksi.

Valmiit betonikuoret nostettiin paikalleen merituulessa. Yksi kuori kääntyi nostossa väärin päin, mutta arkkitehti piti uutta asentoa parempana. Loput tehtiin sen mukaan.

Työ tehtiin olosuhteissa, joissa tavallinen työmaakokous olisi ollut liian pitkä altistus. Suomalaisten nostosuunnitelma mahtui yhdelle paperille ja sisälsi poikkeuksellisen monta sanaa 'nopeasti'.

Kun tunnelit kohtasivat, yksi porakone piti siirtää pois reitiltä. Sitä ei voitu peruuttaa eikä purkaa järkevästi, joten ryhmä kaivoi sille oman sivutaskun. Kone jäi sinne ja toimii epävirallisena maailman kalleimpana seinäkoristeena.

Saariston alkuperäinen siirtokalusto tarkastettiin ensimmäistä kertaa sitten pronssikauden. Kolme kiilaa kiristettiin ja yksi luoto suoristettiin. Paikalliset luulivat tapahtumaa maankohoamiseksi.

Silta alkoi heilua avajaisissa. Suomalaisten ryhmä lisäsi vaimentimia ja totesi, että ihmiset kävelevät liian samassa tahdissa. Ratkaisu toimi, mutta ehdotus epäsäännöllisestä askelluksesta hylättiin.

Öljynporauslautan moduuli nostettiin merellä paikalleen millimetrien tarkkuudella. Työn jälkeen havaittiin, että kahvikontti oli jäänyt väärälle puolelle rakennetta. Se siirrettiin omana kriittisenä nostonaan.

Valtava alus nostettiin ja käännettiin hallitusti. Suomalaisten epävirallinen panos oli muistutus siitä, että ensin kannattaa päättää, kumpi puoli on ylös.

Teollisuuslaitoksen suurkomponentti kuljetettiin läpi reitin, jossa jokainen liikennemerkki, kaide ja epäilevä katse piti väistää. Perille saavuttaessa komponentti oli täsmälleen oikeassa paikassa, mutta saattueen kahviauto kolme kuntaa jäljessä.

Kun konttilaiva tukki Suezin kanavan, suomalaiset lähettivät välittömästi viestin: 'kokeilkaa vetää vähän vinosti'. Maailma käytti kuusi päivää päästäkseen samaan johtopäätökseen.

Yli satametrinen lapa kuljetettiin mutkittelevaa tietä pitkin. Reitti oli suunniteltu satelliittikuvista, mutta porot eivät olleet lukeneet suunnitelmaa. Kuljetus pysähtyi 17 minuutiksi neuvotteluihin.

Ryhmä siirtää edelleen kaikkea, minkä tilaaja väittää olevan 'ihan nopeasti nostettava'. Kalusto on modernia, suunnittelu digitaalista ja kahvi yhtä vahvaa kuin Stonehengen työmaalla.